Hacklabille ostettiin joulukuun alussa videotykki, Epson EH-TW7000, jota ei ole vielä asennettu paikoilleen. Olemme aiemmin jakaneet tilan valaistuksen ohjauksen kahden eri releen taakse siten, että olisi mahdollista ohjata kerhotilan etuosan valaistusta erillään muista. Ajatuksena on, että kun videotykki on päällä, niin tykin edessä olevat valot voisi sammuttaa.

Sen sijaan, että videotykittäjä joutuisi itse kävelemään valokatkaisijalle sammuttaakseen osan valoista, olisi perin näppärää, jos valot sammuisivat automaattisesti videotykin käynnistyttyä. Meillähän on MODBUS-väylä ja siellä vielä käyttämättömiä digitaalisisäänmenoja. Tarvitaan vain jokin tapa saada tietää, onko videotykki käynnissä vai ei.

Videotykin takana on kaksi USB-porttia, joista toinen pystyy syöttämään enemmän sähköä kun toinen taas lienee lähinnä USB-muistitikkua varten. Tätä emme aio käyttää mihinkään, kun taasen toiseen USB-paikkaan saatamme hankkia Chromecastin myöhemmin.

Testasimme yksinkertaisesti kännykän latausjohdolla, että porteista tulee sähköä ainoastaan silloin, kun videotykki on käynnistetty riippumatta siitä, onko tykin virtakaapeli paikoillaan. Siitä se ajatus sitten lähti, että voisimme USB:n 5V-linjaa haistelemalla tunnistaa tykin käynnissäolon. Monia muitakin tapoja voisi keksiä, kuten videotykin sähkönkulutuksen mittaaminen tai laitteen tuulettimien kuuntelu mikrofonilla. 😀 USB todettiin kuitenkin ehkä fiksuimmaksi, jätetään Goldberg-koneiden rakentaminen muille.

MODBUS-moduulissa on sisäänmenoja, joissa on sisäänrakennettu ylösvetovastus, joten kun virtapiiri on auki, on sisäänmenon looginen tila 0. Kun se oikosuljetaan maihin, asettuu looginen tila 1:ksi. Sunnuntain ratoksi Zouppen piirsikin Kicadilla skeeman kytkennästä.

Kytkentä on perin yksinkertainen ja koostuu ainoastaan yhdestä vastuksesta ja NPN-transistorista. Vastuksen tarkoitus on rajoittaa transistorin kannalta emitterille menevää virtaa, jotta USB-väylä ei menisi oikosulkuun ja transistorin tehtävä on vetää sisäänmeno maihin, kun kannan ja emitterin välillä kulkee virta. Ihan koululaiselekroniikkaa siis. Transistorin ja vastuksen tarkalla mallilla ei ole juuri mitään merkitystä, kunhan transistori on NPN ja vastus siinä kymmenien kilo-ohmien seutuvilla.

Koska kytkennässä on vain kaksi komponenttia, niin kytkentä onnistuu rakentaa ilman piirilevyä johtoliitoksen sisään. Hacklabin loputtomasta kaapelibonkkilaatikosta löytyi USB-kaapeli, jonka toinen pää on katkaistu, joten se soveltuu mainiosti johdon alkupääksi. Transistorin toisella puolella signaali jatkaa matkaansa parikaapelin yksittäisessä parissa.

Kaikki kannattaa kuitenkin testata, joten kolvataan transistori suoraan vastukseen kiinni ja testataan kytkentä syöttämällä labravirtalähteestä 5V transistorin kollektorille ja mittaamalla johtavuutta yleismittarin kynnysjännitetoiminnolla. Tähän tarkoitukseen meillä on erittäin hyvä peli, eilen bonkkina saamamme Fluke 115 -mitari. Mittari piippailee iloisesti, joten on aika siirtyä eteenpäin.

Tämän jälkeen USB-johto kuoritaan sekä katkaistaan USB:n vihreä ja valkoinen datalinja. Lopulta kytketää ainoastaan punainen +5V transistorin kollektorille ja musta maajohdin vastaavasti emitteriin. Tämän jälkeen kääräistään koko komeus pakettiin brutaalisti itsevulkanisoituvalla teipillä. Esteettisyyden takaa teipin musta väri. Ulkonäöstä saa tietysti lausua myös eriäviä mielipiteitä, mutta niitä ei käsitellä.

Lopulta on aika julkistaa lopputulos, vai pitäisikö jopa sanoa teos. Toimivuutta voi ihailla videolla, jossa videotykin virkaa näyttelee tavallinen USB-virtalähde:

Ja eikun tykittämään. Ai niin se tykkikin pitäisi vielä asentaa. Hei tulkaa asentamaa se ettei mun tarvitse!